Other languages with Google Translate

Use Google to automatically translate this website. We take no responsibility for the accuracy of the translation.

Lïhtsegem sjïdtedh

Gærhkoe ektievoete gusnie jieledem juekedh jïh buerielaakan dåemiedidh. Sijjie gusnie gaavnedidh, lïegkedidh jïh raeffesne årrodh. Årroeh meatan datne aaj, jïh gaavnh dov jïjtjeme sijjiem. Gærhkoe gååvnese gusnie maahtah jieledem juekedh jïh bueriem sjugniedidh. Sveerjen gærhkoe ræhpas gaajhkide. Datnem böörie meatan årrodh ektiebarkosne jïh tjåenghkies faamoegaaltijidie

Guvvie: Malin Wrigstad Bild: Malin Wrigstad

Mannasinie edtjem meatan gærhkosne årrodh?

Gosse gærhkosne meatan årrodh dellie lïhtsege sjïdth voenges åålmegasse. Mannasinie almetjh sijhtieh Sveerjen gærhkosne jïh åålmegen barkosne meatan årrodh?

Gærhkoe gaavnemesijjie aavosne jih sårkosne

Maana reakasåvva, maadtoeladtje sealede, gieriesvoeterelasjovne tsööpkeldahkesne, barkohts, depresjovne, noerebaelie.

Almetjen baalka ij leah jalke. Mijjieh gellie gyhtjelassh jïh geerve tsiehkieh juekebe jieliedisnie. Muvhtene mijjieh daam aajhtsebe gosse doestebe mijjien dååjrehtimmieh mubpijgujmie ektine juekedh. Stoerre faamoe gosse dååjrehtibie ibie oktegh mijjen dåeriesmoerine. Naakene joe seamma baalkan mietie vaadtseme, naakene joe daam tjïrrehtamme, naakene sæjhta dov baalte årrodh. Gærhkoe gaavnemesijjie gusnie maehtebe maam akt juekedh abpe jieliedinie. Gærhkoen aarkebiejjine jïh heevehtimmine åadtjobe mijjem mïss akt stuerebe tjeavadidh enn jïjtjemidie.

Buerie båeteme:

Gærhkoe – jorkesimmien faamoe

Sïjhth datne mubpiem almetjem viehkiehtidh jallh aavoedidh? Sïjhth datne geerve almetjen jallh maanan aarkebiejjiem jearsobe jallh murriedåbpoe darjodh? Årroeh meatan gærhkoen volontærebarkosne jallh gærhkoen sosijaale barkoem jïh aehpiebarkoem dåarjoeh dovne Sveerjesne jïh veartanisnie. Aktijste gærhkoen vihkielommes laavenjassijste lea almetjh baenhtsesne viehkiehtidh jïh dejtie bööredh gïeh oktegh ektievoetesne. Goh lïhtsege gærhkosne maahtah dov lïhkemes viehkiehtidh dovne daesnie jïh dusnie.

Bïeljelh mijjiem åålmegasse. 

Gellie åålmeginie daarpesjieh aaj volontærh gïeh saemiestieh.

Guktie datne lïhtsege gærhkosne sjïdtedh?

Lïhtsegem gærhkosne sjædta laavkomen tjïrrh (lïngke laavkomesæjrose åarjelsaemiengïelesne). Seamma man båeries leah maahtah lååvkesovvedh. Jis datne joe lïhtseginie jeatja kristeles gærhkosne lååvkeme, mubpene laantine maahtah lïhkemes åålmegem gaskesadtedh jïh lïhtsegem sjïdtedh gosse goerem deavhteme lihtseginie sjïdtedh. Maana nuerebe 18 jaepeste maahta gærhkosne meatan årrodh mænngan eejtegh dïsse jååhkesjieh.

Jis datne gærhkoen lïhtsege jeatjah laantesne dellie ih jïjtsistie lïhtsegem sjïdth Sveerjen gærhkose gosse Sveerjese jåhtah. Hijven dam mujhtedh gosse juvlemen bïjre ussjedibie. Jis sïjhth gærhkoe edtja datnem juvledh jallh dov lïhkesadtjide dellie vihkeles goerehtidh jis dijjieh lïhtsegh Sveerjen gærhkosne. Jis datne ih daejrieh jis lïhtsege gærhkosne maahtah lïhkemes åålmegem gaskesadtedh.

Maam maeksedh lïhtsege gærkosne årrodh?

Lïhtsegh båarasåbpoe 18 jaepeste gærhkoemaaksoem maeksieh, jïh dan stoeredahke jeerehte dov baalhkeste jïh mij åålmeginie leah lïhtsege. Gærhkoemaaksoe 2019 medtie 1,03 proseenth baalhkeste gosse skaehtiem maeksedh. Gærhkoemaaksoe akten aejkien jaepesne maaksah baalhkaskaehtien ektine.
 
Jeenjemes vierhtijste mah båetieh gærhkoemaaksojne dejtie voenges åålmegidie dej fïerhtede beajjan barkose jåhta, goh maana- jïh noerebarkoe, diakovnebarkoe, musihkedarjome, skïemtjegåetiegærhkoen barkose jïh fuelhkieraeriestæmman. . Lïhtsegemaaksojne aaj gærhkoebigkemh maeksieh jïh kultuvrehistovrijen vierhtide båetije boelvide vaarjelidh.


Mannasinie edtjem gærhkosne meatan årrodh?

Sveerjen gærhkosne 5,9 millijovnh lïhtsegh. Mannasinie dan jïjnjesh sijhtieh gærhkosn meatan årrodh jïh dej barkosne? Dan vuelege maahtah naan vaestiedassh lïhtsegijstie ovmessie aalterisnie lohkedh.

”Gosse mov gåmma sealadi manne bööremem gærhkoen sårkoedåehkeste åadtjoejim. Desnie lin gellie jeatjah aarpijh seamma tsiehkesne. Dïhte lij dan hijven dejgujmie soptsestalledh. Dïhte faamoem vedti.”

”Manne viehkiem jïh dåarjoem gærhkoste åadtjoeh gosse daam daarpesjem.”

”Manne gellie aejkien ekonomeles dåeriesmoerh åådtjeme mov vaenie voeresebeetnegijstie. Åålmegen diakovne mannem viehkiehtamme dåarjoem ohtsedamme jïh dellie manne bearkanamme.”

”Gosse mov geelle sealadi dellie åadtjoejim daejredh idtji leah lihtsege Sveerjen gærhkosne. Manne lïhtsegem sjïdtim raakte gellen juvlemen mænngan, manne sïjhtem gosse manne sealedem edtjem gærhkoen vuekine juvlelgidh jïh im sijhth edtja dovres mov maanide sjidtedh.”

Gosse manne eejhtege-eejehtimmesne lim dellie dan hijven åålmege sjïere gaavnedimmiesijjiem mijjese geerve almetjidie jïh maanide öörni. Dïhte lij vihkeles gåeteste båetedh såemies aejkien jïh mubpide gaavnedidh.”

”Mov mïelen mietie gærhkoen sosijaale barkoe dan vihkeles. Sïjhtem daam dåarjodh.”

”Mov mïelen mietie Sveerjen gærhkoen internasjonaale aehpie viehkie vihties. Sïjhtem dïsse vedtedh.”

”Manne mov sijjiem gærhkoen laavlomedåehkesne gaavnim. Manne lyjhkem ektesne laavlodh.”

”Dæjmetje daelvien gellie baataræjjah mijjen dajvese juhtiejin. Sïjhtim maam akt dejtie darjodh. Gosse åålmege volontærh ohtsedi gïeleprïhtjegen tjåanghkose dellie dïsse bïeljelim. Daate lea joekoen buerie.”

”Dej jaepiej gaskem gosse fuehpie mov barkosne dellie skïemtjedim jïh håjnarostim. Guhkie tijjem eannan maehtim barkedh, mohte hearra mov åålmegisnie mannem vïehkiehtieh abpe tïjjem. Månnoeh soptsestallimen. Dïhte lij aaj vihkeles mov åvteste rohkeli.”

”Mov aarkebiejjie barkosne lea fuehpesne. Gærhkoen meditasjovne-gaavnedimmesne åadtjoem gaajhkem luejhtedh jïh lïegkedidh. Manne eejnegen buerebe åaram meditasjovnen mænngan.”

”Manne gærhkoen skyllemejarkan bïeljelim. Desnie jïjnjh mov bïjre lïerim jïh jaahkoen bïjre jieliedisnie. Idtjim aerebi rohkelh, mohte daelie daamhtaj rohkelem. Destie raeffiem vaajmosne åadtjoem.” 

”Manne sïjhtem gærhkoen noerebarkoem dåarjodh. Dan vaenie jearsoes gaavnemesijjieh noeride mijjen seabradahkesne. Gærhkosne noerh orre jieledevierhtieh maehtieh lïeredh jïh ij daarpesjh oktegh bearkanidh jieliedisnie.”

Lïhtseginie gærhkosne dellie gaajhkem daam daarjoeh jïh dovne jeenebem jienebh nuepiem vadtah!

Buerie båeteme lïhtseginie Sveerjen gærhkosne.