Gravljus som lyser i mörkret på en kyrkogård.
Foto: Marcus Ibanez /Ikon

Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivänä muistellaan heitä, jotka eivät enää elä keskuudessamme.

Pyhimysten ja läheistemme pyhä

Pyhäinpäivänä muistamme edesmenneitä, heitä jotka ovat kuolleet.  Sytytämme kynttilöitä haudoille ja kodeissamme. Pyhäinpäivän hautakynttilät muistuttavat meitä elämämme rajallisuudesta, siitä että kuolema kohtaa meitä kaikkia. Kynttilät kertovat myös  Jumalan valosta, joka pelastaa meidät kuolemasta.

Olemme kaikki pyhiä

Pyhäinpäivä on kirkon pyhimysten ja vainajien kirkkopyhä. Historian valossa nämä pyhät on pidetty erillään. Teologisesti eroa ei kuitenkaan ole, koska olemme Jeesuksen rakkauden ansiosta kaikki pyhiä.

Haudoilla loistaa toivon valo

Hautausmailla palavat kynttilät valaisevat pimeydessä ja muistuttavat Jumalan valosta, joka pelastaa meidät kuolemasta. Ne näyttävät meille anteeksiannon tien ja tuovat taivaallisen toivon.

Pyhäinpäivää vietetään ensimmäisenä lauantaina aikavälillä 31.10.-6.11. Vainajien muistopäivää vietetään sunnuntaina. Silloin muistamme kuolleita läheisiämme.

Pyhimykset saivat oman päivän

Kristillisen kirkon historiassa on muistettu pyhimyksiä ja marttyyreita. Pyhimykset olivat erityisen pyhiä ihmisiä. Marttyyreja ovat taas uskonsa vuoksi kuolleet.

Lopulta päiviä tuli niin paljon, että pyhimyksille ja marttyyreille luotiin oma pyhä. Noin tuhat vuotta sitten saksalais-roomalainen keisari Ludvig Hurskaan määräyksestä pyhimykset saivat oman pyhäpäivän.

Pyhimysten merkitys vaihtelee eri kirkkokunnissa ja yksittäisten kristittyjen elämässä.

Vainajien muistopäivä

Päivää vietetään pyhäinpäivää seuraavana sunnuntaina, jolloin muistamme ja kunnioitamme edesmenneitä läheisiämme. 
Vainajien muistopäivä ja pyhäinpäivä kuuluvat yhteen. Pyhäinpäivänä muistamme kirkon pyhimyksiä ja yhtä hyvin edesmenneitä läheisiämme. Sunnuntain teema on Iankaikkinen toivo. Se muistuttaa meitä surun kultakehyksistä: iankaikkisesta elämästä Jumalan luona. 

Surun, muistojen ja kiitollisuuden päivä 

Surusta on tullut yksityinen asia. Kannamme sitä sisällämme, eikä siitä sokkivaiheen jälkeen paljon puhuta. 
Vainajien muistopäivänä voimme ilmaista surumme ja viedä kynttilöitä haudoille. Kokoonnumme yhteen muistelemaan, kiittämään ja lohduttamaan toisiamme. Monissa seurakunnissa kutsutaan vuoden aikana kuolleiden omaiset kynttilämessuun, jossa heidän nimensä luetaan kerran vielä, ja kirkonkellot soivat kiitokseksi.

Ikuisen elämän toivo 

Tämän sunnuntain teksteissä on kuoleman teemasta huolimatta selkeä toivo. Olemme syntyneet maanpäällistä elämää suurempaan, ikuiseen taivaselämään, jossa olemme yhtä Jumalan kanssa. Se on jotain enemmän kuin mitä maailma voi antaa. 
Pyhäinpäivässä on surua ja toivoa. Jumalan voima on rakkaus. Se on vahvempi kuin mikään muu, vahvempi kuin kuolema.

Mikä on pyhäinpäivä ja mikä halloween?

Molemmat muistavat muistelevat vainajia, mutta hyvin eri tavalla. 
Pyhäinpäivää vietetään lauantaina 31.10.-6.11. Halloweenia vietetään 31.10. 
Halloween on peräisin esikristilliseltä ajalta ja perustuu kelttiläiseen perinteeseen, jossa muistellaan vainajia. Tulilla ja naamiaispuvuilla karkotettiin vainajahenkiä. 

Papit huolissaan pahoista hengistä 

Myöhemmin papit huolestuivat siitä, että ihmiset uskoivat vainajien palaavan takaisin pahoina henkinä. Noin vuonna 1000 paavi loi vainajien muistopäivän, jolloin heille sytytettiin kynttilöitä. Toiveena oli, että vanha perinne väistyisi uuden tieltä.  
Halloweenia vietetään kuitenkin edelleen samalla, kun pyhäinpäivä on puolestaan keskeinen kristillinen juhlapyhä.