Änglafigurer i färgat glas hänger i snören.
Foto: Magnus Aronson /Ikon

Mikkelinpäivä

Mikkelinpäivän on vanha juhlapyhä. Sitä vietetään 2. lokakuuta. Pyhää on vietetty 400-luvulta alkaen ja se kertoo arkkienkeli Mikaelista.

Arkkienkeli Mikael kamppailee pahaa vastaan ja taistelee lohikäärmeen kanssa. Se on Ilmestyskirjassa pahan ilmentymä, Ilmestyskirja 12:7–12

Enkelien päivä 

Vietämme enkelien päivää siksi, että Mikael on yksi Raamatun arkkienkeleistä. Mikkelinpäivä on ollut pitkään lasten ja enkelien päivä. Siksi tänä päivänä usein vietetään perhejumalanpalveluksia, ja mukana on ehkä myös lapsikuoro. Raamatunteksteissä enkelit eivät ole romanttisia tai kiiltokuvamaisia, vaan he ovat voimallisia taistelijoita Jumalan asian puolesta. Mikkelinpäivä korostaa enemmän rauhaa kuin sotimista.

Enkelit taistelevana voimana 

Raamatussa enkelien tervehdys ihmisille on: ”Älä pelkää”. He tietävät, että pelästymme, kun kohtaamme tuollaisen taistelevan voiman. Mutta enkelit eivät kamppaile meitä vastaan vaan meidän puolestamme. 
Jumala lähettää enkeleitä viemään sanomaa. He tulevat myös antamaan voimaa ja rohkaisemaan niitä, jotka sitä tarvitsevat.  
Voimme olla toinen toisillemme enkelien kaltaisia. Autamme toisiamme ja taistelemme oikeuden puolesta. Tämä pyhä kutsuu meitä etsimään enkelimäisiä ominaisuuksia itsestämme ja olemaan hyviä, Jumalan, viestintuojia.

Enkelit ja lapset 

Mikkelin päivänä huomioidaan lapset. Lapsilla ja enkeleillä luonnollinen yhteys. Siihen on kaksi syytä. Siksi, että lapset ovat lähellä Jumalan tahtoa, vähän samaan tapaan kuin enkelit. Ja siksi, että meidän aikuisten tulee olla enkeleitä lapsille. Meidät kutsutaan hoitamaan, kantamaan ja auttamaan niitä lapsia, jotka ovat lähellämme. 
 
Matteus 18:10 kirjoittaa:
”Varokaa halveksimasta ketään näistä pienistä; heidän enkelinsä taivaissa katselevat jatkuvasti taivaallisen Isäni kasvoja.”

Mikkelinpäivästä talvikauteen 

Mikkelinpäivää kutsuttiin vanhassa talonpoikaisyhteiskunnassa Mickelsmäss, ja sitä vietettiin alun perin 29. syyskuuta, Mikon ja Mikaelin nimipäivänä. 
Mickelsmäss oli alun perin yksi vuoden tärkeimpiä juhlapyhiä. Sen myötä siirryttiin talvikauteen.

Sato oli korjattu ja varastot täynnä ruokaa, enemmän ruokaa kuin minään muuna vuodenaikana. Mikkelinpäivästä lähtien sai alkaa polttamaan kynttilöitä iltaisin. Päivä on myös tunnettu syksyn suurena markkinapäivänä, ja vielä tänäkin päivänä pidetään Mikkelinpäivän markkinoita (Mikaelimarknad) eri puolilla Ruotsia. Silakkamarkkinat Helsingissä ajoittuvat myös tähän samaan aikaan.