Vanha testamentti Raamatussa
Teologista pohdintaa
Juutalaisten pyhä kirja, heprealainen Raamattu, jota me kristityt kutsumme Vanhaksi testamentiksi, on alun perin kirjoitettu hepreaksi Se voidaan jakaa kolmeen osaan:
- Laki (Toora)
- Profeetat (Neviim)
- Kirjoitukset (Ketuviim)
Hepreaksi sana Raamattu on TaNaK, jokaisen pääosan alkukirjaimen mukaan.
Toora – viisi Mooseksen kirjaa
Viisi Mooseksen kirjaa aloittavat Raamatun. Mooseksen kirjoja kutsutaan Pentateukiksi. Penta tarkoittaa viittä ja teuk tulkittuna tarkoittaa kirjaa. Juutalaisuudessa näitä viittä kirjaa kutsutaan lyhyesti Tooraksi.
Sanalla Toora on juutalaisuudessa eri merkityksiä. Se tarkoittaa lakia ja opetusta, mutta se on myös nimitys viidelle Mooseksen kirjalle. Tooralla on erityinen arvo juutalaisuudessa ja sitä pidetään itsessään pyhänä. Vielä tänäkin päivänä juutalaiset seurakunnat hautaavat puhki kulutetut toorarullansa. Niitä ei voisi kuvitellakaan heitettävän paperinkeräykseen.
Luominen ja ensimmäiset ihmiset
Tunnettuja tekstejä Mooseksen kirjoissa ovat esimerkiksi luomiskertomukset, Ensimmäinen Mooseksen kirja 1:1–2:3 ja Ensimmäinen Mooseksen kirja 2:4–24 ja kymmenen käskyä Toinen Mooseksen kirja 20:1–17.
Viisi Mooseksen kirjaa kertovat maailman luomisesta ja ensimmäisistä ihmisistä. Ne kuvaavat sitä, kuinka Jumala kulkee mukana ja lopulta solmii liiton Israelin kansan kanssa. Kirjoissa kerrotaan Israelin kansan orjuudesta Egyptissä, vaelluksesta luvattuun maahan ja kuinka Mooses sai ottaa vastaan Jumalan käskyt Siinain vuorella. Me tapaamme kirjoissa Nooan, Abrahamin, Saaran, Iisakin, Rebekan, Jaakobin, Raakelin, Lean, Joosefin, Mooseksen ja tämän siskon Mirjamin. Toiset osat Mooseksen kirjoista sisältävät Israelin kansalle tarkoitettuja lakitekstejä.
Profeetat näyttävät tien, lohduttavat ja kannustavat
Toinen Vanhan testamentin osa on Profeetat. Siihen kuuluvat monet Vanhan testamentin historialliset kirjat, esimerkiksi Samuelin kirjat ja kuninkaiden kirjat, joissa on kertomuksia muun muassa kuningas Daavidista ja Salomosta. Tähän osaan kuuluvat myös suuret profeetat, kuten Jesaja ja Jeremia. Yksi tunnettu teksti on kertomus Herran palvelijan kärsimisestä, Jesaja 52:13-53:12.
Profeetat tahtoivat johdattaa Israelin kansaa, usein ojentamalla, mutta myös lohduttamalla ja rohkaisemalla. Profeetat olivat usein yhteiskuntakriitikoita. He osoittivat epäoikeudenmukaisuuksia ja kritisoivat sen ajan kuninkaita ja pappeja näiden laiminlyödessä oman tehtävänsä johtaa kansaa:
”Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro.” Aamos 5:24 Profeetta Joonan dramaattisesta elämästä voit lukea Joonan kirjasta.
Kirjoituksissa on lauluja, runoja ja sananparsia
Vanhan testamentin kolmas osa, Kirjoitukset, sisältää Raamatun suuret runolliset teokset. Tähän kuuluvat Psalmien kirja, Sananlaskujen kirja, Jobin kirja ja Laulujen laulu.
Psalmien kirjassa on 150 psalmia. Perimätiedon mukaan ne olisivat kuningas Daavidin kirjoittamia, mutta itse asiassa tekstejä ovat kirjoittaneet useat eri kirjailijat. Niin kuin psalmien kirjoittamisen aikoihin, niitä käytetään jumalanpalveluksen liturgisina teksteinä vielä tänäänkin.
Monet Psalmien kirjan psalmeista ovat ylistyslauluja. Ne todistavat siitä, kuinka Jumala on pitänyt huolta kansastaan. Toiset psalmit sisältävät kehotuksia, viisauden sanoja ja toivoa, mutta myös surua, valitusta ja epätoivoa. Yksi Raamatun tunnetuimmista teksteistä löytyy Psalmien kirjasta: Herra on minun paimeneni, Psalmi 23.
Runollinen Job
Jobin kirja on runollinen kertomus. Se kertoo hurskaasta Jobista, jota koettelevat erilaiset onnettomuudet. Aluksi hän palvoo Jumalaa onnettomuuksistaan huolimatta, mutta lopulta hän kiroaa Jumalan kaiken kokemansa pahuuden tähden. Jobin kirjaa käytetään usein kuvaamaan niin sanottua teodikean ongelmaa (pahan ongelmaa). Miten Jumala voi olla sekä täydellisen hyvä ja kaikkivoipa, kun samaan aikaan maailmassa on pahuutta ja kärsimystä? Kirjassa nostetaan esille myös kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta. Onko Jumala todellakin oikeudenmukainen, kun Job näin aiheetta joutuu onnettomuuksiin?
Laulujen laulu on runomuotoon kirjoitettu eroottinen rakkauden kuvaus. Se kuvaa, kuinka ihminen ruumiissaan ja sielussaan on liitetty rakkauteen ja ihmisellä on kyky rakastaa Jumalaa ja muita ihmisiä. Teksti on ollut kiistanalainen kirkon historiassa, mutta se on kuitenkin säilytetty Raamatun kirjakokoelmassa. Usein sitä on tulkittu niin, että se kuvaa jotakin muuta kuin ruumiillista rakkautta, kuten esimerkiksi kuvauksena Jumalan ja Israelin kansan välisestä rakkaudesta tai Kristuksen ja kirkon välisestä rakkaudesta.
Monia eri tyylejä ja erilaisia tekstityyppejä
Vanhan testamentin kirjat ovat erilaisia muodon, puhuttelun ja kirjallisen tyylin perusteella. Mukana on kertomuksia, jotka ovat proosaa, runoutta, lakitekstiä ja retorista puhuttelua. Sisältö kuvataan historiallisina kertomuksina, viisauden sanoina sekä ylistyslauluna. Mukana on liturgisia tekstejä. Mukana on myös kirjoja, joissa ei mainita Jumalan nimeä ollenkaan, kuten Esterin kirja ja Laulujen laulu. Vaikka niissä ei suoraan puhuta Jumalasta, ne kuitenkin kertovat siitä, mitä Jumala tekee ihmisille ja ihmisten kautta.
Kun luet Vanhaa testamenttia, törmäät aika pian symboleihin ja toistoihin. Toisto on kirjallinen keino käyttää juutalaisuudessa olevia pyhiä lukuja, kuten lukuja kolme, neljä ja seitsemän. Useat raamatulliset kertomukset ovat täytetty näillä luvuilla. Luomiskertomuksessa sanotaan seitsemän kertaa, että Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä ja näki, että niin oli hyvä. Seitsemäs kerta on erityisen painokas: ”Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää.” (1. Moos. 1:31)
Toinen Vanhan testamentin erikoisuus on aakkoselliset runot, joissa jokainen uusi rivi alkaa heprealaisten aakkosten seuraavalla kirjaimella. Sananlaskujen kirjan luvun 31:10–31 katsotaan olevan ylistys kelpo vaimolle. Tässä ruotsinkielinen käännös seuraa aakkosellista logiikkaa. Katso, niin näet! Heprean aakkosissa on 22 kirjainta ja ruotsin aakkosissa 28, siksi kääntäjät pystyivät jättämään pois kaikkein vaikeimmat aakkoset
