Allempanna sie saatat lukea teolookisen pohtinan Uuesta testamentistä.
Jeesus keskipistheenä
Uuen testamentin 27:sä kirjassa, Jeesus Kristus oon keskipistheenä. Ensiksi tullee neljä evankeeljumia, jokka selittävä Jeesuksen elämästä ja teoista. Sitten seuraa Apostoolittenteokset, jokka selittää ensimäisistä kristityistä seurakunnista ympäri Välimeren. Niin tekevä kans preivit, jokka yhtheensä oon Uuen testamentin issoin osa. Preivit kuttuthaan kans episteliksi. Uusi testamentti loppuu Ilmestyskirjala, jokka tramaattisesti kertoo viimisestä aijasta.
Jeesus monesta eri näkökulmasta
Uuen testamentin selitykset Jeesuksesta kuvvaava häntä monesta eri näkökulmasta ja monela eri puhhenmallila. Ussein käytethään kirjalisia mallia, jokka olit tavalisia siihen aikhaan ko tekstit kirjotethiin, esimerkiksi ko kuvathaan ihmeitä. Ymmärtääkseen merkityksen, elikkä itten pistheen selityksissä Jeesuksen ihmeistä, met hääymä tulkita niitä. Met hääymä kysyä mikä sanoma niissä oon tekstitten kuvakielen ja ussein tramaattisten tapahtumitten takana.
Uusi testamentti sisältää monta tunnettua tekstiossaa, esimerkiksi vertaus vaimosta, jokka haki hänen kaonutta kultarahhaa niin kauon ette se löysi sen, elikkä selitys menetetystä pojasta.
Matteuksen evankeeljumissa oon teksti, jota kuttuthaan kultaseksi säänöksi: ” Kaikki, mitä tet halvatta, ette ihmiset tekevä teile, tehkää tetki sitä niile.” Matteuksen evankeeljumi 7:12. Preivitki sisältävä tunnetuita poettisia osia, esimerkiksi Rakhauen ylistys Ensimmäisessä preivissä korinttilaisile 13 kapitteli.
Lue lisää Jeesuksesta Kristuksesta
Lue lisää Raamatun tulkinnasta
Uusi testamentti Raamatussa
Teolookinen pohtinta
Neljä evankeeljumia
Uusi testamentti sisältää neljä evankeeljumia , jokka selittää Jeesuksen elämästä: Matteuksen, Markuksen, Lukaksen ja Johanneksen evankeeljumit. Nimet oon lisätty jälkhiinpäin kirjotusten erottamisen vuoksi. Yhtheys ittenkunki evankeeljumin ja raamatulisen nimen välissä oon epäselvä. Evankeeljumit oon kirjotettu suunile vuesta 50 vähän matkaa 100-luvule.
Markuksen evankeeljumi oon lyhhiin ja luultavasti vanhiin. Matteuksen ja Lukaksen evankeeljumit rakentava ulos Markuksen evankeeljumin selityksilä joita molemilla elikkä vain yhelä heistä oli lähtheenä. Näin siittä tullee kolme selitystä , jokka oon samala yhenlaisia ja erilaisia. Markuksen evankeeljumi alkaa Johannes kastajan ennustuksela, ette Jeesus oon se, jonka Jumala lähättää. Muutaman värsyn päästä, Jeesus tullee myötä selityksheen ja Johannes kastaa hänet. Matteuksen ja Lukaksen evankeeljumit alkava molemat itteläkummala syntymäselitykselä. Lukas selittää enkelinlaulusta paimenille, jokka sitten menevä kathoon vastasyntynyttä Jeesusta, ja taas Matteus selittää tähentulkkaajista, jokka tuleva ylisthään Jeesusta, siis meän jouluseimenitten kolme viisasta miestä.
Poettinen teksti
Johanneksen evankeeljumi oon niinku toiset kolme evenkeeljumia kertomus Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemisesta. Samala tämän evankeeljumin sisältö ja tyyli eroava toisista kolmesta. Se oon niinku kirjailia halvais lisätä jotaki siihen kuvhaan minkä toiset oon antanheet. Johanneksen evankeeljumi alkaa poettisella tekstilä, jokka pruukathaan kuttua Johannes prolookiksi: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.” Johanneksen evankeeljumi 1:1.
Evankeeljumitten Jeesus
Evankeeljumitten muoto ja tyyli muistuttaa muita kirjalisia tekstiä samalta aijalta ja ympäristöltä. Niinku muissa antiikissä kuvvauksissa suurista miehistä, Jeesus esitethään hänen puhheista ja teoista ennenko selitys saapuu hänen kuolemhaan ja olosuhtheishiin sen ympärillä. Jeesus kuvathaan lääkärinnä ja ihmeentekijännä. Se ”opetti synagogissa, julisti sanomaa valtakunnasta ja paransi ihmisiä kaikenlaisista tauista ja oihreista”. Jeesus puhu kans Jumalan valtavasta hyvästätahosta ja rakhauesta, jokka kuttuva, jokkasen olheen hänen kans, Lukaksen evankeeljumi 15:1–32.
Jeesus opetti ussein vertauksilla, missä sanoma esitethiin konkreettisillä kuvila ja missä kuuntelijat haastethiin jatkamhaan hunteerinkia. Niin evankeeljumitten vertaukset toimiva tänäkipäivänä. Mutta kuvakieli, jokka käsitethiin yhelämallin 2000 vuotta sitten saattaa olla muuttanu tulkintaa läpi aikojen. Nyt, niinku sillon, met häymä hunteerata vielä kerran ymmärtääkseen mitä Jeesuksen vertaukset saattava merkitä.
Selityksiä alethaan kirjothaan
Ko toistajalauma, jokka oli seuranu Jeesuksen elämää, jonku kymmenen vuen päästä pieneni niin alethiin kirjothaan selitykset hänestä. Net koothiin yhtheen ja niistä tulit niin sanotut evankeeljumit. Ette evankeeljumitten selitykset ei aina olheet samalaisia oli tärkeä varhaiselle kirkole. Se kattothiin merkiksi siittä, ette histuuria ei ollu sepitetty, mutta kuvasi eri ihmisten omia kokemuksia Jeesuksesta. Evankeeljumit antava esimerkiksi erilaista kuvvaa, kunka monta vaimoa näki tyhjän hauan ylesnousemisen aamuna.
Lukasevankeeljumin kirjailia kirjotti kans toisen kirjan, Apostolienteokset, jokka selittää kunka sanoma Jeesuksesta levisi Jerusalemista ympäri itäpohjasta Välimerenaluetta ja viimen saapu Romhiin.
