Elämää eletään arjessa

Kutsumuksessa on kyse kanssaluomisesta ja lähimmäisyydestä. Lutherin mukaan kutsumus liittyy kaikkeen toimintaan ja vastuuseen. Jumala on läsnä juuri arjessa, joka hetki.

En målad tavla med en präst med kalott.
Foto: Kristina Strand Larsson /Ikon

Olenko tarvittu, merkityksellinen, ensiarvoinen? Kukapa ei haluaisi olla! Kukapa ei haluaisi kuulua joukkoon, olla oikea henkilö oikealla paikalla! Silloin elämä tuntuisi mielekkäältä. Tästä on kysymys, kun Jumala kutsuu, etsii, tarvitsee jokaista. Jumala haluaa jokaisen mukaansa jatkuvaan luomistehtävään.
Ihminen on kutsuttu mukaan kanssaluojaksi. Martti Lutherin aikana kutsumus liittyi ensisijaisesti uskonnolliseen elämään, kuten luostari- tai pappiskutsumukseen.

Jumala kaiken keskellä

Martti Luther tulkitsi kutsumuksen toisin. Hänen mukaansa kaikella oli yhteys Jumalaan, koko maailmalla, koko yhteiskunnalla, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Jumala on voimallinen ja jatkaa luomistyötään kaikkialla, varsinkin ihmisten kautta. Jumala loi ja näki luomansa hyväksi, kerrotaan Raamatussa. Sama pätee tänäkin päivänä. Luther raotti pyhyyden ovea ja avasi pyhyyden virtaa myös ankeaan ja harmaaseen arkeen. Jumala on kaiken keskellä ja puhuttelee meitä kaikkialla, missä sitten olemmekin.

Ajatus kutsumuksesta on seurausta siitä, että Jumala tahtoo ihmisen parasta. Luther kehottaa meitä kiittämään Jumalaa, etenkin huolten keskellä. Kiittäminen vapauttaa meitä ja luo meissä tilaa toisen ihmisen näkemiselle ja auttamiselle.

Toisten tarpeiden huomioiminen vahvistaa ihmissuhteita. Näinhän teemmekin missä kulloinkin liikumme. Työpaikalla suutarina, asiakaspalvelussa, poliisina tai trukinkuljettajana, kotona äitinä, isovanhempana tai lapsena, vapaa-ajalla jalkapallovalmentajana, luokkavanhempana, palvelualojen vapaaehtoistyössä, juhlanjärjestäjänä tai leikkipuistovahtina. Siis missä tahansa tehtävässä. Lutherin mukaan kaikki vastuu ja kaikki meille annetut tehtävät kodin, perheen, työn ja yhteiskunnan puitteissa voidaan nähdä kutsumuksena.

Kutsumus on elämän ottamista tosissaan

Ajatus kutsumuksesta tuo pontta elämään. Se auttaa jokaista ottamaan itsensä tosissaan ja se nostaa ihmiskunnan omanarvontuntoa samalla kun se painottaa, että ihmiskunta ei ole olemassa pelkästään itsensä vuoksi vaan me teemme sen eteen töitä ja vahvistamme sitä joka päivä. Elämme toisiamme varten ja Jumala on läsnä ja hänen katseensa on lämmin ja kannustava.

Cecilia Nahnfeldt
Teksti on lyhennelmä.