Geassemánus 2021 mearridii girkostivra gávcci ulbmilčállosa mat gullet Ruoŧa girku ándagassii bivdimii sámiin. Mearrádus sisdoallá gávcci geatnegasvuođa ja 40 miljun ruvnna barggu váras logi jahkái. Mearrádus mielddisbuktá doaibmaplána jotkojuvvon bargguide mainna joksá Ruoŧa girku geatnegasvuođaid jagiide 2022–2031 galgá hábmejuvvot lagaš digaštallamiin Sámi Ráđiin ja stifttain.
Geassemánus 2021 mearridii girkostivra gávcci ulbmilčállosa mat gullet Ruoŧa girku ándagassii bivdimii sámiin. Mearrádus sisdoallá gávcci geatnegasvuođa ja 40 miljun ruvnna barggu váras logi jahkái. Mearrádus mielddisbuktá doaibmaplána jotkojuvvon bargguide mainna joksá Ruoŧa girku geatnegasvuođaid jagiide 2022–2031 galgá hábmejuvvot lagaš digaštallamiin Sámi Ráđiin ja stifttain.Áigumuš geatnegasvuođaiguin lea ráhkadit ulbmila jotkojuvvon seanadanbargguin. Ruoŧa girku háhká fámuid dakko bokte ahte ráhkada struktuvrraid girku barggus ovttasráđiid sámi ovddasteddjiiguin. Barggus lea dárbu láhčit guhkit áiggi luohttámuša ja oskkáldasvuođa ja sihkarastit čađačuovgivuođa ja oasálastima jotkojuvvon oktasaš proseassas.
Sámi bargu Ruoŧa girkus galgá ovddiduvvot daid gávcci bajit ulbmilčállosiid mielde. Guhtege ulbmilčállosis addo oanehis čilgehus dasa man birra lea sáhka. Bijut guhtege geatnegasvuođas čilgejuvvojit dárkileabbo doaibmaplánas.
1. Evangeliuma sárdnut sámegillii ja sámi kultuvrralaš konteavstta vuođul mas gudnejahttá sámi vuoiŋŋalašvuođa ja girkovieruid
Beassat váldit oasi evangelias iežas dovdduid gielas lasiha lagašvuođa sárdnumis ja addá gullevašvuođa dovddu. Sámi gielaid dárbbaša geavahit ja čalmmostahttit rohkuseallimis ja searvegottiid doaimmain. Earret eará ahte biibalteasttat ja sálmmat dárbbašit leat gávdnamis sámegillii. Sámi teavsttat girkogiehtagirjjis sáhttet álkidahttit girkostallama sámegillii. Sámi symbolihka, sámi girkovierut ja konstekstuella dulkan teavsttain buktet oasis fátmmastallamiidda ja dahká evangelia beassanláhkái relevánta kultuvrralaš vuogi mielde.
2. Čalmmustahttit sámi vuoiŋŋalašvuođa, teologiija ja girkovieruid Ruoŧa girkus
Searvegotti vuođđobargu dárbbaša čájehuvvot vugiid bokte mat duvdet fátmmastallama ja sámiid čalmmustahttima. Girku čállosiid dárbbašithábmejuvvot sámi vuoiŋŋalaš ja girkolaš vieruid gudnejahttimiin vai att olbmot sáhttit dovddastit sin sámi identitehta. Sámi vuoiŋŋalašvuođa ja girkovierut dárbbašit čalmmustahttojuvvot ja gudnejahttojuvvot Ruoŧa girkus.
3. Leat oasalaš sámi gielaid nannemis Ruoŧa girku doaimmain
Čalmmustahttima ja eambbo geavaheapmi sámigiela searvegottiid doaimmain sáhttá girku buktit oasis sámegielaid nannemii. Lea erenoamáš dehálaš doaimmain mánáid váras.
4. Lasihit máhtu ja dieđalašvuohta girku historjjálaš gaskavuođain ja soardimiid birra sámiid vuostá ja daid čuozahusaid
Ávdnasat mat leat čohkkejuvvon girku kártenbargguin dárbbaša juogadit vai máhttu girku historjjálaš doaimmaid ja oasálastima birra sámiid soardimiin ja daid čuozahusat lassána nu láhkái Ruoŧa girkus. Lasiduvvon máhttu máhttá dagahit smiehtadeami ja buoriduvvon ipmárdus das manne Ruoŧa girku jođiha seanadanbargguid sámi álbmoga guovdu. Dát sáhttá maiddái dagahit lassánan diđolašvuođa gaskkal luohttevašvuođas válljejuvvon, bargovehkii ja searvegotti olbmuid gaskas áššiin mat gullet sámiide ja sámiid eavttuide ja girku ovddasvástádus buktit oasis divvumii ja seanadeapmái.
5. Lasihit máhtu ja gudnejahttima eamiálbmotrievtti prinsihpain Ruoŧa girkus ja servvodagas
Eamiálbmotrievttit lea oassi álbmotrievttis ja maiddái olmmošvuoigatvuođain. Eamiálbmotrievtti gudnejahttin ja daidda guorrasit lea eaktun bistevaš sosiála servvodahkii. Eamiálbmotrievtti prinsihpat gusket moanaid servvodatsurggiide. Oppalaš máhttu eamiálbmotprinsihpain dárbbaša buoriduvvot Ruoŧa girkus. Ruoŧa girku galgá bargan dan guvlui ahte barggustis gudnejahttá eamiálbmotrievtti prinsihpaid.
6. Lasihit sámiid oasálastima ja váikkuheami Ruoŧa girkus
Eamiálbmotprinsihpaid mielde lea sámiin riekti iešmearrideapmái áššiin mat gullet sidjiide. Dát buktá mielddis ahte Ruoŧa girku aktiivvalaččat galgá ovddidit ja hutkat vugiid sámiid váikkuheapmái ja oasálastimii girku doaimmain. Sámiid oasálastin mearridanproseassain ja erenoamážit vuoruhuvvon prinsihpalaš áššiin mat gullet sámiide.
7. Nanusmahttit sámi mánáid ja nuoraid identitehta ja vuoiŋŋalaš ovdáneamis
ON mánáidkonvenšuvnna mielde lea sámi mánáin ja nuorain riekti vuoiŋŋalaš ovdáneapmái. Sis lea maiddái riekti eatnigielaset ja ovddidit kultuvrralaš identitehta. Bijut mat nannejit máná eallinmovtta, identitehta ja vuoiŋŋalaš ovdáneami galgá dorjojuvvot.
8. Duvdit rájiid rastejeaddji sámi girkoeallima
Sámit leat riikkarájiid rastejeaddji álbmot mii eallá njealji stáhtain. Sámit atnet iežas leat okta álbmot ja sámiid čanastumit riikkarájiid rastá leat nannosat. Ruoŧa girkus lea guhkes áiggi juo leamaš lagaš oktasašbargu sámi áššiin luhtaras oabbágirkuiguin Norggas ja Suomas. Maiddái ruošša sámit bovdejuvvot oktasaš davviriikkalaš sámi girkobeivviide. Riikkarájiid rastejeaddji oktasašbargu nannet ja ovddida sámi girkoeallima Ruoŧa girkus ja berre danne aktiivvalaččat dorjojuvvot. Stuorit girkoprošeavttaide, nugo stuorit jorgaleamit, lea davviriikkalaš oktasašbargu eaktun.