Girkogárddi leat geavahan 1600- logus gitta 1800-logu rádjái. Otná Duortnosleagi ja sámi álbmogiid máttut leat geavahan dan hávdeeatnamin. Lea vejolaš ahte báikkis lea leamašan erenoamáš mearkkašupmi olbmuide geat elle dán guovllus ovdal 1600-logu.
Girkogárddis lea maid lossa duogáš ja dat lea garrasit váikkuhan báikkálaš olbmuide. Doppe leat rievidan ollu hávddi. Geasset 1878 okta medisiidna studeantta Helssega Universiteahtas rokkai bázahusaid Akamella girkogárddis. Su namma leai Edvard Pfaler ja leai ovdalaš Muonioniska báhpa bárdni. Čállojuvvon dieđuid jelgii sii rogge unnimustá 25 oaiveskálžžu dalle. Sii ledje bures seilojuvvon ja teavsttas oaidná ahte álbmogis dan guovllus leai suoma ja sámi duogáš. Sii dolvo bázahusaid Helssega universitehtii Suomas ja doppe geavahedje daid nállebiologalaš dutkamii.
Maid Uppsala universiteahta boares anatomalaš čoakkáldagain leat leamašan guokte oaiveskálžžu ja daid vižže 1878 girkogárddis Muonionniska (otná Muoná) lahkosis. Jáhkkevaš lea ahte dát oaiveskálžžut dáidet boahtit dan roggamis maid Pfaler čađahii Akamella girkogárddis. Dađibahábut ii leat vel čielggas got oaiveskálžžut bohte Uppsalai. Čoakkáldagain sii leat dušše gávdnan ovtta dain oaiveskálžžuin. Ruoŧa Durdnosleagilaččaid riikasearvi – Tornionlaaksolaiset (STR-T) lea gáibidan ahte Uppsala universiteahta galgá máhcahit dan oaiveskálžžu. Maŋŋel lea maid okta oaiveskálžu mii gullá Akamellai sirdojuvvon Helssega universiteahtas Oulu universitehtii.
Lea dehálaš geahččalit ipmirdit daid olmmošlaš bázahusaid čoaggima duogáža. Mii dárbbašit diehtit man servvodatlaš ja dieđalaš oktavuođain dat sáhtte čađahuvvot. Akamella girkogárdi ii leat dat áidna girkogárdi maid rievidedje. 1800-logus ja álggus 1900-logus sii rogge, rievidedje ja čogge olmmošlaš bázahusaid máŋgga girkogárddiin ja hávdeatnimin rádjeeanu mielde.
Ruoŧas ceggejedje golbma stuora anatomalaš čoakkáldaga: Karolinska Instituhtas Stockholmmas, Uppsala universiteahtas ja Lunda universiteahtas. Sullasaš čoakkáldagat suorggidedje maid omd Oslove ja Helssega universiteahtain ja máŋgga eará riikkain maid. Daidda anatomalaš čoakkáldagaide čogge oaiveskálžžuid, sierra álbmotjoavkkuin sierra
guovlluin máilmmis. Anders Retzius leai 1800-logus anatomiija professor Karolinska Instituhtas ja son leai njunuš oaiveskálžočoaggi Ruoŧas. Son vuođđudii nu gohčoduvvon oaiveindeaksa, okta mihtidanvuohki man vuođul juhke olbmuid sierra joavkkuide, guhkesoaivvát ja oanehisoaivvát olbmuide.
Anders Retzius čoakkáldagas Karolinska Instituhtas leai okta oaiveskálžu Muoniovaaras eret, Akamella girkogárddi lahkosis, muhto dat oaiveskálžu orro buollan gutnan ovtta buollimis 1890-logus. Dan oaiveskálžžu leai Dr. Salomon, gii barggai ovttas ovtta eaŋgalaš monnečoaggin John Wolley, buktán čoakkáldahkii. Wolley orui moadde jagi 1850-logus Muoniovaaras čoaggin dihte loddemoniid.
Boares reivviin oaidná ahte Salomon ozai oaiveskálžžuid hávdeeatnamin guovllus. Soaitá leai nu ahte oaiveskálžu maid Salomon attii Anders Retziusa čoakkáldahkii leai Akamella girkogárddis eret. Dutkit ja maid Ruoŧa girku ovddasteaddjit oassálaste girkogárddiid rievidemiin, earret eará Lars Levi Læstadius, báhppa Gárasavvonis ja maŋŋel Bájalis.
Lea čielggas ahte Akamella lea erenoamáš báiki ollugiidda. Guovlluolbmot muitalit boares muitalusaid hávdeeatnama birra ja guossit leat maid muhtumin dokumenteren daid muitalusaid. Neahttasiidduin leat maid ollu ođđaáigásaš muitalusa báikki birra. Máŋga muitalusa leat imaš ja balddonas vásáhusaid birra.
1878 sii rogge 23 olmmošlaš bázahusa Akamella girkogárddis ja borgemánus 2024 bázahusat máhcahuvvojedje fas báikái. Dalle hávdádedje bázahusaid girkogárdái fas.
Anatomalaš čoakkáldat:
Okta čoakkáldat olmmošlaš bázahusain ja daid geavahedje dutkamis. Lundas, ja maid eará anatomalaš institušuvnnain Ruoŧas, geavahedje bázahusaid omd čilgen dihte variašuvnnaid sierra joavkkuid gaskkas ja sierra áiggiid gaskkas.
Gáldu: Historiska museet.
Diehtu: Nállebiologalaš dutkan
Nállebiologiija ovdánii 1800-logus ja dalle návde dan leat dieđan. Nállebiologiija vuođđu lea jurdagat ahte olbmuid sáhttá juohkit nálliide sierra árbbálaš iešvuođaid jelgii. Dat leai okta vuohki dieđalaččat geahččalit duođaštit daid jurdagiid. Nállebiologiijas leai guovddážis stereotyhpat ja rasisttalaš doaladumit ja otná dieđa ii doarjjo dan. Sii galge sierra náliid kártet dutkamiid ja registreremiid bokte. Sii dutke ja registrerejedje olbmuid oaivemihttuid, liikeivnni, čalbmeivnni ja vuoktaivnni. Nállebiologat návde ahte olmmoš árbe fysalaš iešvuođaid muhto maid olmmošlaš iešvuođaid ja láhttenvugiid ja daid oinnii olbmo hámis.
Gáldu: Sveriges museum om förintelsen.