Kuningas mustassa puvussa vierellään kuningatar Silvia sinisessä jakkupuvussa.
Lyssna

Nyhet / Publicerad 10 oktober 2025 / Ändrad 11 oktober 2025

Suomalainen kirkko ja kuninkaalliset

Seurakunta vietti 450-vuotisjuhlaansa 1983. Nyt kunniavieraina olivat sekä Ruotsin kuningas että kuningatar. Ruotsin ja Suomen arkkipiispat johtivat juhlajumalanpalveluksen.

Juhlat jatkuivat Kaupungintalon kultaisessa salissa kuninkaallisten läsnä ollessa. 
Tuolloin seurakunnalla oli ollut lähes 260 vuotta ikioma kirkko.

Mutta jo 1790-luvulla kirkon olemassaolo oli uhattuna. Kuningas Gustav III oli suureellisten ideoiden kuningas. Hän halusi tehdä Slottsbackenista loisteliaan linnanaukion, jota hänen patsaansa hallitsisi. Pois tieltä purettaisiin tietysti ensin Suuri Pallohuone ja suomalaiseksi kirkoksi muutettu Pieni Pallohuone. Tämän suunnitelman Gustav III ehti esittää ennen kuolemaansa maaliskuussa 1792.

Suuri Pallohuone purettiin 

Toukokuussa hänen poikansa, kuningas Gustav IV Adolf, muistutti isänsä toivomuksesta. Suomalainen kirkko tulisi purkaa ja seurakunta saisi uudeksi kirkokseen entisen huutokauppakamarin Tyska brunnenin viereltä Vanhassakaupungissa. Samasta talosta tuli myöhemmin Ruotsin ensimmäinen synagoga. 
Seurakunta ei vastannut mitään tähän esitykseen. Suuri Pallohuone purettiin kyllä vielä samana vuonna. Linnan pääportista näkyi vaatimaton suomalainen kirkko. Hovimarsalkka Axel von Ferseniä tämä häiritsi ja hän halusi suomalaisen kirkon tilalle komeamman rakennuksen. Tuolloin elettiin vuotta 1806. 
 

Seurakunnalle tarjottiin Riddarholmenin kirkkoa

Kruunu tarjosi seurakunnalle uutta rakennusta kirkoksi. Taaskin seurakunta kieltäytyi. Vielä kerran, vuonna 1808, Axel von Fersenin ja Gustav IV Adolfin ehdotus jätettiin suomalaiselle seurakunnalle. Jos seurakunta purkaisi kirkkonsa Slottsbackenilla, se saisi yksin käyttöönsä Riddarholmenin kirkon.  
Tuolloin seurakunnan avuksi tuli valtakunnan merkittävin juristi, Gabriel Poppius. Seurakunnan päättäjät olivat jo vastaamassa myöntävästi, kun historian kulku pelasti Suomalaisen kirkon. Suomen sota syttyi helmikuussa 1808. Sodan päätyttyä 1809 Ruotsi oli menettänyt puolet valtakuntaa, eli Suomen. Pian joutui myös kuningas luopumaan kruunustaan.

Kuninkaiden kurja kohtalo 

Kun minulla vuonna 2000 oli tilaisuus Suomen tasavallan presidentin valtiovierailun aikana keskustella kuningatar Silvian kanssa, hän kysyi seurakunnan historiasta. Kerroin näistä kirkonvaihtoehdotuksista.  
Kuvailin näitä vaiheita, kun seurakunnalle tarjottiin vaihtoehtoja ja muuttoa Slottsbackenilta. Rohkenin myös kertoa, miten kävi kirkon hävittämistä suunnitelleille kruunun miehille:  
Kuningas Gustav III murhattiin 1792, kuningas Gustav IV Adolf menetti kruununsa sekä puolet valtakuntaa 1809 ja myös marsalkka Axel von Fersen surmattiin 1810. 

Joten: ”Rör inte min kyrka”. Tänä päivänä iloitsemme siitä, että Ruotsin kuninkaalliset ovat osallistuneet Suomalaisen kirkon 250- ja seurakunnan 450-vuotisjuhliin.

Pekka Turunen