Österbybrukin Ruukinkirkko

Österbybrukin Ruukinkirkko vuodelta 1735 on kartanon pohjoisetelä – suuntaan rakennettu siipirakennus, jossa on myöhäis karoliinilaistyylinen säterikatto ja soikeat katetut kattoikkunat. Katto on mustaksi tervattu paanukatto. Rapatut ulkoseinät on maalattu keltamullalla. Alun perin kirkossa ei ollut lainkaan läntisiä ikkunoita, ainoastaan pihanpuoleisella itäseinällä oli neljä ikkunaa. – Kirkon sisäänkäynti on sen pohjoispäädyssä.
Ovenkehykset ovat punaista marmoria ja harmaaksi maalattujen kaksoisovien peilit ovat syvään uurretut. Kirkon alkuperäinen ovi, jonka oviaukko on sittemmin muurattu umpeen, sijaitsee kirkon kartanonpuoleisella eteläsivulla.
Herrasväki käytti tätä ovea silloin kun ruukinomistajat vielä asuivat kartanossa.

KIRKON INTERIÖÖRI

Eteishallissa on vaatehuone ja sakaristo sekä lehterille vievät portaat ja kirkkosaliin johtavat kääntöovet. Itse Sali on yksinkertainen ja suorakaiteen muotoinen ja siinä on valkoisiksi kalkitut seinät. Seinien yläosassa erottuu selvästi jykevärakenteinen marmoroitu reunus, jonka yläpuolella katto muuttuu vähitellen kourulistan erottamaksi holvipeiliksi. Kattoon on maalattu harmaalle pohjalle vaaleahkoja pilvimäisiä kuvioita ja tähtiä. 
Penkkirivit on sijoitettu neliskulmaisten ovellisin seinämin suojattujen alueiden sisälle. Penkkikalusteet uusittiin vuonna 1953 vanhojen mallien mukaan. – Alttari ja alttarinkaide ovat vanhempia, mutta niiden värit sopivat hyvin uusimman, kirkon vuonna 2006 tehdyn kunnostuksen värimaailmaan. Tällöin tehtiin myös lastennurkkaus ja pystytettiin kynttiläteline kirkon takaosaan.

URKULEHTERI

Urkulehteri sijaitsee kirkon sisääntulotilan yläpuolella, huoneen pohjoispäädyssä. Lehterin keskiosa on hieman ulkoneva ja sitä kannattaa neljä pylvästä. Harmaassa lehterinkaiteessa on harmaanvihreät uurretut peilit, joissa on kullatut kehysreunukset ja erilliset kukkaköynnökset.

Kaiteen etupuolella on Grillin suvun vaakuna, jossa on kullattu kurki pyöreän harmaavihreän kullatun kukkaseppelkehyksisen kilven keskellä. Kilven ympärillä on urkujen selkäpositiivin pillistöjä.

URUT on rakentanut härnösandilainen Johannes Mentzel vuonna 1984. Niissä on 32 ääntä, kolme sormiota ja jalkio. Urut on tehty kirkkosalin tilaan sopiviksi niin, että jumalanpalveluksien lisäksi niitä voi käyttää myös konserteissa soittimena. Mentzel on yhdessä kanttori Ingemar Nordin kanssa suunnitellut urkujen fasadin. 

SAARNATUOLIN

Erityispiirteitä ovat sen sisään kaartuvat seinät ja korin vahvasti sisään kääntynyt alaosa, josta työntyy ulos koriosan kannattimet. Jokaisella sivulla on kultareunainen uurrettu ns. seinäpeili. Enkelinpäät ja köynnökset sekä seinäpaneelin sädekehä ovat nekin kullattuja. Saarnatuoli on vuodelta 1736 ja se on Jan Jacob De Geerin rahoittama, kuten koko kirkkokin.

Saarnatuolin kattoa koristaa kahden leijonahahmon vartioima De Geerin suvun vaakunakilpi.

RISTILTÄ ALASNOSTAMINEN

Lars Gottmanin (n. 1750) öljyvärein kankaalle maalaama alttaritaulu on yli 4 m korkea ja 2,70 m leveä kopio Jean Jouvenetsin maalauksesta vuodelta 1698. Sen rönsyileväksi muotoiltu kehys on tehty tavallisista laudoista.
Risti, jolta Kristusta nostetaan alas, on kuvattu aivan kuin se työntyisi taulun sisään. Viisi vahvaa henkilöä auttaa ristiltä poisnostamisessa. Josef Arimatialainen ja eräs opetuslapsista levittävät käärinliinaa maahan. Takana vasemmalla näkyy kolme surevia naista ja oikealla vielä yksi. Ilmeisesti yksi naisista on Jeesuksen äiti Maria ja toinen lienee Maria Magdalena. 
Gottman on luultavasti käyttänyt mustavalkoista kuparipiirrosta kopionsa esikuvana. Osittain se on peilikuva Pariisin Louvressa esillä olevasta alkuperäisteoksesta, ja kopion väritkin ovat täysin erilaiset.

NUMEROTAULUT

Molemmat numerotaulut ovat syvään uurrettuja ja kullattuja. Vasemmalla oleva taulu on vuoden 1750 tienoilta, oikealla oleva on kipsikopio vuodelta 1904.

KRISTUS JA VERORAHA

Tämä öljymaalaus kankaalle on tuntemattoman taiteilijan tekemä kopio Peter Paul Rubensin taulusta, jossa kuvataan Matt 22:16-21 kohtaa, missä fariseukset yrittivät saada Jeesuksen ansaan veronmaksuasiassa. Silloin Jeesus otti kolikon, jossa oli keisarin kuva, ja sanoi. ”Antakaa siis keisarille mikä keisarin on Ja Jumalalle mikä Jumalan on”.

Maalaus on peilikuva nykyisin San Fransiscossa esillä olevasta alkuperäisteoksesta. Kopion mallina lienee ollut etsaus. Värit ovat kuitenkin melko samanlaiset kuin alkuperäisvärit. Taulu on maalattu n. 1612 ja kopio on luultavasti 1700-luvun alkupuolelta.

KATEMALJAN suunnitteli arkkitehti Cyrillos Johansson vuonna 1954 tehdyn kirkon kunnostuksen yhteydessä. Taiteilija Gustav Ambe on maalannut sen puuosat ja maljaosa on valmistettu ruostumattomasta teräksestä Österbybrukin ruukilla.

IISAK SIUNAA JAAKOBIN

Tämä öljymaalaus on Ioannes de Hemessen pingebatin eli Jan Sandersin (1500-1558) Antwerpenin ulkopuolella sijaitsevan Hemessenin kylästä tulevan taiteilijan signeeraama. Taulu kuvaa Ensimmäisen Mooseksen kirjan (27:) tapahtumaa, missä Jaakob äitinsä Rebekan avustamana petkuttaa melkein sokean isänsä Iisakin antamaan Eesau-veljelle tarkoitetun siunauksen itselleen.
30-voutisen sodan sotilaat ryöstivät tämän alun perin Prahan keisarin Rudolf Toiselle kuuluvan maalauksen ja toivat sen sotasaaliina Ruotsiin. Kuningatar Kristinan uskotaan olleen ryöstön toimeksiantaja. Taideteos joutui sittemmin de Geerin suvun haltuun ja se sijoitettiin Österbybrukin kirkkoon.

KIRKON VALAISIMET

Arkkitehti Cyrillos Johanssonin muotoilemat böömiläisin kristallein koristellut valkometalliset kynttiläkruunut (6 kpl) valaisevat kirkkosalia kuten myös yhdeksän lampettia, joista osa on vuodelta 1953.

KIRKKO on avoinna vierailijoille ja hartaushetkiin jumalanpalvelusten yhteydessä. Muista ajoista voi sopia soittamalla kirkkoherranvirastoon puh. 0295-24 40 60.

© Gunnar Ahlbäck/Dannemorabygdens församling