Oljista tehty himmeli on Suomessa vanha koriste, mutta se on lähtöisin Keski-Euroopasta. Suomalaisia jouluperinteitä tutkinut folkloristi FT Merja Leppälahti Turun yliopistosta kirjoittaa, että himmeli tuli ensin Ruotsiin ja löysi sitten tiensä myös Suomeen. Nimi himmeli tulee germaanisten kielten sanasta himmel eli taivas. Se lienee kuitenkin nykyisin yleisempi Suomessa kuin Ruotsissa.
Himmeli koottiin saunan lämmössä
Katosta roikkuva himmeli voi olla yksinkertainen, lasten askarteluun sopiva koriste. Suuret, monikerroksiset himmelit vaativat sorminäppäryyttä ja kärsivällisyyttä.
Suomessa himmelin kokoamisen historiaan liittyy myös sauna. Himmeli koottiin saunassa joulua edeltävän sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Kylpemisen jälkeen saunassa oli lämmintä ja kosteaa, joten olkia oli helpompi käsitellä. Miksi yöllä? Siksi että agraariyhteiskunnassa päivisin tehtiin töitä. Himmelit voitiin koristella värikkäillä paperisuikaleilla tai kangastilkuilla.
Himmeli ei ollut alkuaan pelkkä joulukoriste, vaan myös taikaesine. Mitä suurempi ja komeampi himmeli oli, sitä parempaa satoa odotettiin.
Oljista on 1930-luvulta lähtien tehty myös tähtiä, enkeleitä ja olkipukkeja. Monissa kouluissa olkikoristeet otettiin käsityöohjelmaan perinteen vaalimiseksi. Olkiketjua, jossa lankaan pujoteltiin vuoroin oljenpätkiä ja paperipaloja, käytettiin ennen kuusenkoristenauhana.
Santa Claus
Nykyisin joulupukki, Santa Claus, on osa joulunviettoa kautta maailman. Suomalaista Korvatunturin joulupukkia pidetään ainoana oikeana pukkina, mistä ruotsalaiset ovat kenties eri mieltä. Suomalaisen joulupukin taustalla ovat vanhan suomalaisen perinteen kulkuehahmot, katolinen pyhä Nikolaus sekä kansainväliset esikuvat. Reformaation jälkeen katoliset tavat häivytettiin ja Englannissa sanottiin Father Christmas.
Joululahjoja on annettu jo paljon ennen kuin joulupukista tuli lahjojen tuoja joskus 1800-luvun lopulla.
Korvatunturin joulupukin teki tunnetuksi Markus Rautio. Hän juonsi Markus-sedän lastentunti -ohjelman Suomen Yleisradiossa vuosina 1926–1956. Vuonna 1927 hän kertoi joulupukin asuvan Korvatunturilla, Lapissa Savukosken kunnassa, aivan Suomen ja Venäjän rajalla. Kun sitten 2000-luvulla myös kirjailija-kuvittaja Mauri Kunnas kertoi Joulupukki-kirjassaan suomalaisesta Korvatunturin joulupukista, lisäsi se joulupukin suosiota. Teoksen käännöksiä on myyty maailmalla yli 1,5 miljoonaa.
Kuusiin tähti ja enkelit
Joulukuuset olivat melko yleisiä Saksassa 1500-luvulla. Mainintoja joulupuusta on jo 1400-luvun alusta. Laajalle levinnyt painettu kuva Lutherin perheestä lisäsi joulukuusen suosiota luterilaisessa kirkossa.
Joulukuuset tulivat Ruotsin aateliston koteihin 1700-luvulla ja talonpoikaiskoteihin 1800-luvulla. Suomalaiskodeissa joulukuusia alkoi olla 1800-luvun alussa. Ensimmäinen varmuudella ajoitettu joulukuusi oli vuonna 1929 Helsingissä. Maaseudulla joulukuusia oli 1880-luvulla etenkin vauraissa varsinaissuomalaisissa kodeissa.
Joulukuusen käyttöä myös vastustettiin. Metsänomistajat olivat huolissaan nuorten kuusten turhasta kaatamisesta. Koristeltu kuusi taas vei taas ajatukset pois joulun todellisesta sanomasta. Sitten keksittiin laittaa kuuseen enkeleitä ja tähti muistuttamaan Betlehemin lapsesta.
Joulurauhan julistus
Suomessa tärkeimpiin kristillisiin jouluperinteisiin kuuluu haudoilla käynti. Adventtina 2024 julkaistun Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 69 prosenttia suomalaisista kävi omaisten haudoilla jouluna.
Toiseksi tärkein perinne on joulurauhan julistus, jota seurataan jouluaattona kello 12 joko paikan päällä Turussa tai television kautta. Joulurauha on julistettu Turussa lähes katkeamattomana perinteenä jo 700 vuoden ajan. Myös SVT välittää tapahtuman suorana lähetyksenä.
Tärkeitä ovat myös joulukeräykset ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet. Joka kolmas suomalainen kertoi osallistuvansa näihin Suomen Lähetysseuran yli 50 vuotta sitten aloittamiin yhteislaulutilaisuuksiin. Suomalaiset kauneimmat joululaulut ovat soineet yhtä kauan myös Ruotsin kirkossa.
Neljä kynttilää adventtiin
Adventtikynttilät ovat Ruotsissa itsestäänselvyys, mutta Suomessa ne yleistyivät vähitellen. Erstan kirkossa Tukholmassa sytytettiin todennäköisesti ensimmäiset kynttilät osoituksena adventin ajan alkamisesta vuonna 1872. Ensin sytytettiin kuusenkynttilöitä, sittemmin neljä kynttilää, yksi jokaiselle adventtisunnuntaille.
Sähköisen adventtikynttelikön keksivät Philipsillä 1930-luvulla työskennelleet Oscar Andersson ja Werner Simonsson. Siitä on tullut ruotsalainen vientituote, jota myydään vuosittain satojatuhansia, muun muassa Saksaan, Sveitsiin, Yhdysvaltoihin ja Suomeen.
Kaj Aalto
Lähteitä:
Merja Leppälahti: Perinnejoulu. Käsikirja kaikille SKS 2019
Isoäidin juhlat. Tapoja ja tarjoomuksia (Himmelin teko-ohje) Otavamedia 2011
Wikipedia.org