Harvinainen haloilmiö
Ristin esikuva löytyy vanhimmasta Tukholmaa esittävästä taulusta. Vädersoltavlan kuvaa Tukholmassa vuonna 1535 havaittua harvinaista haloilmiötä. Taulu on Suurkirkossa kirkon oikeanpuoleisella seinällä.
Taulussa oikealla kohoaa Mustainveljesten eli dominikaaniluostarin kirkontorni, jonka kirkonkellot ehkä kuuluttivat ensimmäisen suomenkielisen jumalanpalveluksen alkavaksi lokakuussa 1533. Tästä luostarikirkosta tuli ensimmäisen suomenkielisen jumalanpalveluksen kirkko ja Tukholman suomalaisen vähemmistön ensimmäinen omakielinen kokoontumispaikka.
Ensin Tukholmassa
Tukholman suomalainen seurakunta pitää syntymähetkenään seuraavaa päivää: 8. lokakuuta 1533. Silloin yksi uskonpuhdistuksen pääperiaatteista toteutui - suomesta tuli jumalanpalveluskieli. Se tapahtui tiettävästi ensin Tukholmassa. Sieltä uskonpuhdistus laajeni valtakunnan itäisiin osiin.
Tuolloin Tukholmassa puhuttiin kolmea kieltä: ruotsia, suomea ja saksaa. Saksalaiset hansakauppiaat ja heidän maanmiehensä olivat kaupungin kermaa. Suomalaiset olivat kaupungin palveluskuntaa, ahkeraa, mutta vaatimatonta väkeä.
Kustaa Vaasa ja Juhana III suomalaisten tukijoina
Kustaa Vaasa suosi suomalaisia. Suomalaisen vähemmistön tukeminen söi saksalaisten asemaa, jota kuningas halusi näin heikentää. Kustaa Vaasa antoi kuitenkin purkaa suomalaisten käyttämän luostarikirkon vuonna 1547, koska se edisti hänen pyrkimyksiään. Uskonpuhdistuksessa katolisen kirkon omaisuus ryöstettiin kuninkaan ja hovin käyttöön.
Puretun jumalanpalveluskirkon jälkeen suomalaiset olivat vailla omaa kirkkoa vielä 30 vuotta. Suomalaisia suosi myös Kustaa Vaasan poika, Juhana III. Hänen avullaan suomalaiset saivat P. Gertrudin kiltatalon kirkokseen vuonna 1561. Kuningas itse avusti kiltatalon laajentamisessa kirkoksi. Vuodelta 1571 peräisin olevassa kirjeessä Juhana III antaa suomeksi ohjeita kiltatalon laajentamisesta suomalaisen seurakunnan käyttöön.
Tukholman suomalaisessa kirkossa historialliset suomalaiset maakuntavaakunat ovat esillä. Varsinais-Suomen vaakuna on muistuttaa meitä Juhana III:sta, entisestä Turun linnan valtiaasta. Juhana-herttua sai vaakunaansa osan haarniskaa ja peitset. Ne toimivat tankoina lipuille, joissa sinisellä pohjalla on keltaiset ristit. Ruotsin lipun alkulähde löytyy siis Turusta.
Suomen kirjakielen synty
Tukholman suomalaiset olivat ensimmäiset, jotka saivat käyttöönsä suomenkielisiä kirjoja. Ne painettiin Amund Laurentsonin kirjapainossa. Entisen kirjapainon paikalla, osoitteessa Själagårdsgatan 13, on 1950-luvulla valmistunut vanhusten hoivakoti. Talon seinässä oleva kyltti kertoo ensimmäisten suomalaisten kirjojen painatuksesta.
Tämä kirjapaino oli Ruotsin ainoa. Kuningas Kustaa Vaasa halusi varmistaa, ettei missään painettu julkaisuja, jotka olisivat kritisoineet kruunua ja kuningasta. Täällä painettiin ensimmäinen suomenkielinen kirja, ABC-kiria vuonna 1543 ja Rucouskiria 1544 ja viimein 1548 Se Usi Testamenti, ensimmäinen Uuden testamentin suomenkielinen laitos.
Edelfeltin maalaus
Suomalaisen seurakunnan kirkkoherran työhuoneessa on lahjoituksena saatu Albert Edelfeltin maalaama akvarelli. Se esittää tilannetta vuodelta 1548, jossa suomen kirjakielen isä ja uskonpuhdistaja Mikael Agricola luovuttaa ensimmäisen suomenkielisen Uuden testamentin kuningas Kustaa Vaasalle. Juhlavuoden kunniaksi seurakunta on teettänyt sarjan tarjottimia, joihin tuo maalaus on tallennettu.
Yksi kappale Se Usi Testamenti-kirjaa on edelleen suomalaisen seurakunnan hallussa. Joku väittää kirjan marginaalimerkintöjä itsensä Mikael Agricolan kirjoittamiksi.
Seuraavasta Himmeli-lehdestä voit lukea lisää Tukholman suomalaisen kirkon historiasta.
Pekka Turunen, rovasti