Mitä joulu olisi ilman joululauluja?

Joulun aikaan musiikki antaa turvaa ja lohtua ja toimii tunteidemme tulkkina. Se avaa ovia johonkin ihmistä suurempaan todellisuuteen. Elämä ei ole vain tässä. Joululaulut vetävät edelleen puoleensa myös niitä, jotka eivät koe olevansa kovinkaan uskonnollisia. Ihminen kaipaa juhlantuntua, pääsyä pois arjesta, kosketuspintaa omaan elämänhistoriaansa ja huolentonta yhdessäoloa.

Kirkot täyttyvät Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksista, kuorojen ja eri artistien joulukonserteista tai jouluoratoriosta. Jos tie ei vie kirkkoon, niin kuunnellaan joulumusiikkia television, radion tai älypuhelimen välityksellä. Näin perinteinen joulumusiikki elää ja puhuttelee myös tämän päivän ihmistä.

Ruotsin ja Suomen erilaiset joulumelodiat

Ruotsissa joululaulujen sävelmät ja sanoitukset ovat perinteisesti melodioiltaan kevyempiä ja sanoituksiltaan iloisia ja yhteisöllisiä. Suomessa taas korostuu vakavuus, hiljainen hartaus, kärsimys ja nöyryys. Vertaa esimerkiksi joululauluja Nu tändas tusen juleljus ja En etsi valtaa loistoa. Oman erityispiirteensä suomalaisiin lauluihin luo myös yksinäisyys, kaipuu ja kansakunnan kohtalot, esimerkiksi Sylvian joululaulu ja Varpunen jouluaamuna. Ruotsissa taas ei liene kuoroa, jonka ohjelmiston ei kuuluisi Jul, jul, strålande jul, joka tarjoaa valoa, rauhaa ja kauneutta joulunviettoon.

Ruotsalaisissa joululauluissa joulu esittäytyy kodin ja yhteisön juhlana. Joulu tarjoaa rauhan ja hyvän mielen sekä toivon sanoman. Luonto on rauhan ja valon näyttämö. Jumala on läsnä, vaikka Jumalaa tai Jeesusta harvoin mainitaan, rauhan ja hyvyyden kautta. 

Suomalaisissa lauluissa taas korostuu ihmisen sisäinen rauha, läheisyys ja muistot. Luonto on kylmä, mutta silti pyhä ja rakas. Jumala koetaan lohduttajana, turvana kärsimyksessä ja valonpilkkuna pimeydessä. Kuuntele esimerkiksi Triadin Tänd ett ljus ja Vexi Salmen Sydämeeni joulun teen.

Uudet joululaulut

Uudet joululaulut ovat jo olleet pitkään osa populaarimusiikkia. Useat artistit ovat tehneet myös omia versiotaan vanhoista joululauluista. Sovitukset ovat tällöin usein akustisia ja tunnepitoisia. Ne on tehty ennen kaikkea kuunneltaviksi, ei vain taustalla soiviksi. Kuuntele heavylaulaja Jarkko Aholan esittämänä Joulurauhaa ja Peter Jöbackin tulkinta joululaulusta Betlehems stjärna.

Jokaisella lienee ainakin yksi laulu, joka puhuttelee ja tuo joulumielen kunakin jouluna. Se voi olla alkuperältään ruotsalainen, suomalainen tai ulkomainen. Viimeisessä on valinnanvaraa Jouluyö, juhlayöstä George Michelin yli neljäkymmentä vuotta vanhaan klassikkohittiin Last Christmas. Viimeksi mainittu tuo muuten aivan uuden teeman joululauluihin ihmissuhdekiemuroineen. 

Musiikillista joulua niin yksin kuin yhdessä!

Manne Mali