- Teemme tätä työtä niin kauan kun meillä on jäseniä, Liekki-lehden tilaajia, lukevia ja kirjoittavia ihmisiä, RSKY:n puheenjohtaja Ani Henttonen kuvaa.
Mikä on yhdistyksen ja ruotsinsuomalaisen kirjakulttuurin vireystila?
Ruotsinsuomalaisten Kirjoittajien Yhdistyksen, RSKY:n juhlavuosi on huomion arvoinen. Ruotsinsuomalainen yleisö, kirjoittajat, jäsenet sekä Liekki-lehden lukijat ovat korvaamattomia ja avainasemassa RSKY:n toiminnalle.
RSKY oli alun pitäen koko Ruotsia käsittävä ”liike”. Jaostoja, työryhmiä ja kursseja oli koolla monilla paikkakunnilla etelästä pohjoiseen, esimerkiksi ”Kalottikynäilijät”. Tänäkin päivänä pidämme vireyttä yllä vapaaehtoistyöllä, voittoa tavoittelematta.
Mitkä RSKY:n voimatekijät kantavat sitä tulevat 50 vuotta?
Lehtemme ”Kulttuuri Liekki” on ainoa ruotsinsuomalainen kulttuurilehti. Tätä painottaaksemme lisäsimme lehden nimeen sanan ”Kulttuuri”, jolloin saimme myös uutta vauhtia yhteistyöhömme SuomiArt-kuvataiteilijayhdistyksen kanssa. Yhteistyöstä kertovat Liekki-lehden taiteelliset kansikuvat.
Kaisa Vilhuinen -kirjallisuuspalkinto on ainutlaatuinen voimatekijä. Tänä vuonna palkinto on 20-vuotias ja se myönnettiin Marja Mdzimban runoteokselle ”Eilen rakkaani”. Runoteos sisältää suoraan sydämeen käyviä runoja rakkaudesta ja menettämisestä. Kilpailuun osallistuu joka vuosi 10–15 julkaistua teosta; runoja, novelleja ja romaaneja.
Kolmanneksi voimatekijäksi haluan nostaa RSKY:n työn suomen kielen hyväksi Ruotsissa. Vaalimme suomen kieltä ja sen asemaa Ruotsissa. Tästä esimerkkinä ovat Liekki-lehden kielipalstat sekä RSKY:n järjestämät kirjoituskurssit ja tapahtumat. Ne ovat jatkuneet koronasta ja vaihtuvista rahoitustilanteista huolimatta.
RSKY:llä on vahva pyrkimys jatkaa suomen kielen kaunokirjallisena äänenä Ruotsissa.
Teemme tätä työtä niin kauan kun meillä on jäseniä, Liekki-lehden tilaajia, lukevia ja kirjoittavia ihmisiä. Heidän ansiostaan ja heidän kanssaan RSKY elää.