Tänä armon vuonna 2025 juhlitaan kristittyjen ykseyden eli ekumenian 100-vuotisjuhlaa ja Nikean uskontunnustuksen 1700-vuotisjuhlaa. Kun kaksi tällaista merkkipaalua kohtaa, kyseessä on ekumeeninen suurtapahtuma, jota ei voi sivuuttaa.
Rauhaa rikkonaiseen maailmaan
Vuonna 1925 Ruotsin kirkon arkki-piispa Nathan Söderblom kutsui kirkonjohtajia eri puolilta maailmaa koolle Tukholmaan. Tämä kokous oli lähtölaukaus nykyaikaiselle ekumeeniselle liikkeelle, josta tuli maailmanlaajuinen.
– Kuuluu yleissivistykseen tietää Tukholman kokouksesta, koska se oli todella suuri tapahtuma 1920-luvun Ruotsissa. Kirkollisesta ja ekumeenisesta näkökulmasta katsottuna kokouksen merkitys oli suuri, koska se tasoitti tietä eri kirkkokuntien yhteydelle koko maailmassa. Se johti sitten Kirkkojen maailmanneuvoston perustamiseen, Strängnäsin hiippakunnan emerituspiispa Jonas Jonson luonnehtii.
Jonson on kirjoittanut kirjan Ekumeeniset pyhiinvaeltajat Tukholman kokouksesta (Ekumeniska pilgrimer, En liten bok om Stockholmsmötet 1925, Verbum 2025). Se kertoo myös kokouksen syntymisen taustat.
Kyseessä oli rauhankokous ensimmäisen maailmansodan runtelemassa maailmassa. Tukholman kokousta pidettiin niin merkittävänä, että piispa Söderblom sai vuonna 1930 Nobelin rauhanpalkinnon.
– Sodan jälkeen kirkkojen suhteet olivat jäissä ja kärjistyneet. Kirkonjohtajat olivat tuskin puheväleissä. Tilanne muistuttaa nykyistä tilannetta Yhdysvalloissa, jossa republikaanien ja demokraattien on vaikea kohdata. Nathan Söderblom onnistui saattamaan heidät yhteen. Eri kirkkokuntien edustajat kohtasivat kasvokkain, neuvottelivat, aterioivat yhdessä ja viettivät jopa yhteistä ehtoollista. Aurinko paistoi ja tunnelma oli hyvä, Jonas Jonsson kertoo useita viikkoja kestäneestä kesäisestä tapahtumasta.
Paikalla oli yli 600 edustajaa eri puolilta maailmaa.
Majakka, josta loistaa kolminaisuususko
Historian tunneilta tuttu Nikean kirkolliskokous eli ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous kokoontui vuonna 325 nykyisen Turkin alueella Nikean kaupungissa. Koollekutsujana oli itse keisari Kontantinus Suuri, jolle oli kerrottu areiolaisuudesta, suuria erimielisyyksiä kirkossa aiheuttaneesta liikkeestä. Areios-niminen pappi Alexandriasta opetti, ettei Jeesus ollut yhtä tärkeä kuin Jumala ja Pyhä Henki.
Kokous oli historian ensimmäinen yritys saavuttaa yksimielisyys kaikkia kristittyjä edustavassa kirkossa. Kokouksessa kiteytettiin kristillinen kolminaisuususko ja Jumalan Pojan ihmiseksi tuleminen yhteiseksi uskontunnustukseksi. Areioksen oppi kumottiin.
Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallitus kuvaa Nikean uskontunnustusta kolminaisuususkon majakaksi. Se ohjaa vuosisatojen jälkeenkin kristillisen uskon ytimeen. Nikean uskontunnustus edustaa ”kokonaisvaltaista käsitystä uskosta ja evankeliumista, jonka ajankohtaisuuden voimme nähdä.”
Aika Jumalan rauhalle
Ruotsin Kristittyjen Neuvosto otsikoi ekumeenisen merkkivuoden teemaksi ”Aika Jumalan rauhalle” (Tid för Guds fred). Teema on tänä vuonna yhtä ajankohtainen kuin sata vuotta sitten. Jumalan rauha on totta silloinkin, kun on rauhatonta ja soditaan.
”Kirkko on kutsuttu toimimaan yhdessä hyvien voimien kanssa vastakkainasettelua ja sotaa vastaan. Uskottava ja oikeudenmukainen rauha pitää sisällään monta ulottuvuutta: rauha ihmisten kesken, rauha maiden välillä, rauha uskonsuuntien ja uskontojen välillä, rauha luomakunnan ja Jumalan kanssa.”
Yhteinen helluntain vietto
Tänä vuonna helluntaita, seurakunnan syntymäjuhlaa, vietetään koko maailmanlaajuisessa kristikunnassa samaan aikaan 6.-9. kesäkuuta (usein ortodoksit viettävät pääsiäistä ja helluntaita eri aikaan kuin katoliset ja protestantit). Ruotsin kristittyjen neuvosto kannustaakin vuoden 2025 helluntaina ottamaan uusia askeleita yhteyden rakentamiseksi ja osallistua rauhan rakentamiseen siellä missä asumme.
”Kun sallimme Jumalan Pyhän Hengen näyttää meille suuntaa, meidät johdetaan rauhan tielle. Olkoon siis yhteinen helluntai 2025 Aika Jumalan rauhalle. Olkoon se aikaa rukoukselle, yhteydelle ja yllättäville kohtaamisille”, Ruotsin kristittyjen neuvosto kehottaa.
Kaj Aalto