Other languages with Google Translate

Use Google to automatically translate this website. We take no responsibility for the accuracy of the translation.

Prata med oss

Kontakt

Göteborgs stift Besöksadress: Lilla Bommen 1, 41104 Göteborg Postadress: Box 11937, 40439 Göteborg Telefon: +46(31)7713000 E-post till Göteborgs stift

Jourhavande präst

Kyrkan kan hjälpa dig. Akut samtals- och krisstöd.

Vastaanotto

Lauantaina 10. maaliskuuta 2018 otettiin piispa Susanne vastaan Göteborgin hiippakuntaan täpötäydessä tuomiokirkossa.

Vastaanottojumalanpalveluksessa Göteborgin tuomiokirkossa lauantaina 10. maaliskuuta otettiin piispa Susanne Rappmann vastaan hiippakuntaan. Jumalanpalvelusta ja vastaanottoa johti tuomiorovasti Karin Burstrand.  Jumalanpalvelusta toimittivat piispat Göteborgin hiippakunnan ystävähiippakunnista Norjassa, Saksassa ja Etelä-Afrikassa sekä hiippakuntahallituksen ja Ruotsin Kirkon Nuorten edustajat. Piispa Atle Sommerfeldt, Borg, dr Christof Theilemann, Berlin-Branderburg, ja piispa Absalom Mnisi, Swasiland/Etelä-Afrikka sekä Mats Rimborg, Ing-Marie Gustavsson ja Carolina Madsen esittivät tervehdykset piispa Susannelle. 

Susanne Rappmann on Göteborgin hiippakunnan 24. piispa ja hiippakunnan ensimmäinen naispuolinen piispan viran haltija.

TUNNUSLAUSE

Tunnuslauseekseen Susanne Rappmann on valinnut "Jumalallamme on haavat". Siihen on inspiroinut Ylva Eggehornin runo "No other God has wounds".

-Usko Jumalaan, joka kantaa omia ja toisten haavoja, on eniten toivoa antavaa, mitä tiedän - ja uskon, että juuri toivoa aikamme tarvitsee. Tarvitsemme toivoa taistelevina ihmisinä, mutta myös kirkkona. Tunnuslauseella haluan innostaa jakamaan haavoittuvuutta, uskomaan sovituksen mahdollisuuteen ja muuttamaan uskoa käytännön toiminnaksi.

UUSI PIISPANKAAPU UUSIOKÄYTETYSTÄ KANKAASTA

Piispaksi vihkimisensä yhteydessä 4. maaliskuuta Susanne Rappmann otti käyttöön uuden piispankaavun. Kaavun on suunnitellut ja ommellut Katarina Ahl, Studio ebba gabrielle Landskronasta, ja se on tehty kierrätetyistä kankaista. 

Kaapu ja hiippa on ommeltu sinisestä ja valkoisesta kankaasta, joita on aikaisemmin käytetty liinoina ja verhoina. Ne on ostettu mm Malvan ja Punaisen ristin hyväntekeväisyysmyyjäisistä Landskronassa. Valkoinen on juhlan väri, josta välittyvät ilo ja toivo. Sininen väri on myös piispanvaakunassa, se on miettimisen ja parannuksen väri, ja sitä pidetään myös Marian symbolina.

Kaapu on kirjailtu Susanne Rappmannin tunnuslauseen ja vaakunan inspiroimana; "Jumalallamme on haavat" ja vehnän tähkä, joka symboloi ylösnousemusta ja uhmakasta toivoa. Kirjailussa on sekä pystyssä olevia että maahan pudonneita tähkiä. Rinnan yli menevä kirjailu muodostaa korsineen sekä kala-symbolin että ristin. 

NURJA PUOLI ULOSPÄIN

Hiippaa koristava valkoinen kangas on tietoisesti ommeltu nurja puoli ulospäin, osittain symboloimaan sitä, että sisäpuoli tai taustalla oleva on näyttämisen arvoista ja kaunista, osittain siksi, että sekä taiteilijan että Susannen mielestä kankaan nurja puoli olikin kauniimpi.

-Näiden seremoniavaatteiden ompeleminen on ollut fantastinen kunnia. Tietoinen uusiokäyttö ja ympäristön ja ihmisten huomioon ottaminen on tärkeää Studio ebba gabriellelleni, sanoo taiteilija Katarina Ahl. Ajatustavalleni sopii antaa tähkän kuolla ja saada hedelmää. Jonkun on luovuttava vanhoista kankaistaan, jotta jotain uutta voi alkaa itämään.

Piispankaapu tai kuorikaapu otettiin kirkolliseen käyttöön 1000-luvulla, ja sitä voi pitää yllään piispa, mutta myös pappi juhlajumalanpalveluksissa sekä kasteen ja vihkimisen yhteydessä. Kaapua ei kutenkaan käytetä ehtoollisella. Kaapu on kehitetty samasta vaatteesta kuin messukasukka, ja sitä saattoivat käyttää kaikki jumalanpalveluksessa, myös kuoron esilaulajat. 1200-luvulla sitä käyttivät melkein vain piispat, ja samoihin aikoihin kehitettiin huppu selkäkilveksi.